Valkun vakkari Masi, Tallipäivä ja pitkä postaus täynnä kuvia!

Toi poni yllättää, mut uusiks ja uusiks koko aika ja teen sen kaa kehitystä, saan sen koko aika paremmaksi valmentajankin mielestä ja tiedän ettei tää tule olemaan mitää ruusuilla tanssimista, vaan tulee laskuja, mutta nyt se on vieny mua koko aika eteenpäin. Oon vaan ylpee ittestäni (saattaa kuulostaa itserakkaalta) ja Masista. Nyt jos kysytään kenet ostaisin Viikistä oon aika varma, en katuisi sitä koskaan. En sitä, että se on mun valkka poni. Se on mulle kullan arvoinen tällä hetkellä. Oon menny sileellä, esteitä ja ylittänyt ne Masista pelottavimmatkin esteet ja saan sitä koulupuolella koko aika paremmaksi. Oon ratsastanu ukkosella (mikä saavutus :D) ja ollu kisoissa. Mitään hetkiä sen selässä en oo katunu! <3

Ilme :D

Eilisessä valkussa, jalkkarit alas, vyö ireelle ja selkään kävelemään pitkin ohjin, homma aloitettiin sillä, että mentiin reipasta käyntiä ja taas istunta hyväksi, jalkaa taaemmaksi, leuka ylös ja käsi ylös. Sitten raviin kevenneltiin ja sanottiin oman ponin nimi kun ravi oli hyvää. Ja mulla kevennyksen liike pitäisi (ja kaikilla muillakin) olla pienempi. Avuthan mulla on jo aika eleettömät ja se on positiivista. Aiheena oli kokoamiset ja lisäykset. Meillä oli pitkällä sivulla puomit joiden välissä piti tehdä kokoamista ihan sairaasti, niin että hevonen ravaa melkein paikallaan ja kun kuski ja Masi hiffasi homman niistä tuli aikas hienoja. Ja sitten piti tehdä toisten puomien välistä toisten puomien väliin lisättyä ravia. Ja se tykiteltiin täysillä ja kukaan (paitsi paikalla olleet) ei uskoisi millainen ravi siitä ponista lähti. Sillon mulla oli jo aika "WAU" tunne. ja pari kertaa sitten lähti kuumumaan ja ampasi laukka-askeleen jonka takia aloin smamantien tekemään niitä ravivoltteja. Ja meni toosi hyvin ja ponille tuli hiki, vaikka ei laukattu ja mittari näytti 13-astetta. Ja tein oikeesti taas kunnolla homia ja otin sellaisen asian, että mistään mun pyytämästä aisasta ei tingitä, enkä mä tingi valmentajan antamista asoioista. Meidän valkku on tosi pikkutarkka, istuntatarkka ja tiukka ja siksi pidänkin siitä opetustyylistä. Ja aiken pitää olla täydellistä, eikä vähän sinnepäin. Masi kulkee kerta kerran jälkeen paremmin ja paremmin ja huh mitkä fillikset eilen oli! Sitä tunnetta ei saa unohtaa sen ponin kanssa ikinä tai siihen kujaan ei päästä takaisin. Vitsi kun mä olen odottanut, että opin pitkästäaikaa jotain uutta. Ainoa harmi on, että kun se on ratsastuskoulun poni, en omista, enkä vuokraa sitä niin sen kanssa ei voi työskennellä niin paljon toisaalta se on mun suurin rakkaus ja ilo toisaalta suurin tuska samassa paketissa mukavasti. Moni varmaan kysyy näiden kirjoituksien jälkeen, että miksi en esim. hoida sitä. Siksi, koska haluan pitää sen tuollaisena eläinystävänä ja työkaverina, kun se ei ole omistuksessani tai muussa kummalisessakaan käytössä. Huikee poni on siis kyseessä! <3

 

Kädet ylös! 

Ilmeestä päätellen kunto loppuu kohta :D

Pyysin myös muutaman kuvan kaveriltani kun tammat tarhaili!

Markett on saanut Unista ja Lumpadta kavereita!

Nelli ja Helka puolestaan on kavereita, vaikka Nelli pitää laumassa paikkaansa yhtä hyvin kuin Ramona.

Ja Ramonahan ei päästä ketään lähelle! Se on niinku boss of this place tai jotai sinneppäi! :D

Maanantaina eli eilen oli ihan sitten Classic hoitopäivä. Pesin Nasun kupit ja se nuoli ne puhtaaks, laitoin Hempan ja taluttelin Hemppaa tunnin ja lopussa ne kävi maastossa loppukäynnit, Hannaa puolestaan puoli tuntii ja neki kävi maastossa.

Bussissa.

Nuolija! :D sori puhelinlaatuisia

Valmis! Ja kyllä kuten tarkimmat huomasivat Hempalla ei ollut suojia yläkuvissa kun melkein unohdin, mutta kuten huomaatte tässä on kaikki varusteet päällä.

Nappuloiden ja Hannan kanssa maastokäppäilyllä! :)

Huomenna sitten postausta huomisen ratsastuksista. Malttakaa siihen asti! Ja siis kuvia saatte taas, varmaan järkkärilaatuisia jos muistan ottaa sen mukaa!